Joulu täällä eteläisellä pallonpuoliskolla on paljolti samanlainen kuin siellä koto-Suomessa - paitsi että on kuuma.
RUOKAA on aina liikaa ja maha jatkuvasti täynnä.
Aattoiltana teimme Nickin kanssa perinteiseksi tullutta kanipastaa. Se on todella hyvää ja kaneli ja muut mausteet tekevät siitä jouluisen.
Jouluaamuna suuntasimme Nickin vanhempien luokse - kuten koko muukin suku. Aamu- ja iltakymmenen väliin mahtui suuri aamutee pikkusuolaisineen ja leivoksineen, mammuttilounas (kinkkua, kanaa ja lammasta kaikilla lisukkeilla) jälkiruokineen (sen seitsemää sorttia) sekä iltaruoaksi vielä rääppiäisiä.
Tapaninpäivä alkoi suurella aamiaisella: pekonia, munia ja loput eilisistä vihanneksista grillillä.
LAHJAT kuuluvat jouluun myös täällä. Nick ja minä annoimme kaikille lahjaksi puita istutettavaksi.
Nickin siskontytöt saivat lisäksi työkalut istuttamista varten.
SUKULAISISTA ei todellakaan ollut puutetta. Vakioporukan (Nickin vanhemmat, isoisä, Jo-ja Lisa-siskot sekä Rip-setä) paikalla kävivät myös Tam-sisko miehensä ja kahden tyttärensä kanssa, Glen-täti partnerinsa kanssa, Glenin tytär Saan oman tyttärensä ja partnerinsa kanssa sekä Brucen sisar. Oli helpotus päästä telttaan nukkumaan pois hälinästä! Tosin naapurin kukko ja koira pitivät huolta, ettei unesta tullut liian syvää.
Aatto-iltana aloitimme Nickin kanssa pari uutta perinnettä.
Laura lähetti minulle Lumiukko-piirretyn DVDllä (kiitos!). Sillä on hyvä aloittaa joulu.
(Kuten kuvasta muuten näkyy, niin maha kasvaa hyvää vauhtia)
Kävimme myös kirkossa aattoyönä. Teki tiukkaa pysyä hereillä sinne asti eikä asiaa auttanut, että erehdyin alkamisajasta tunnilla! Itse messu oli myös pettymys, sillä pappi oli vähän hassu ja jotkut messun osat olivat maorin-kielellä. Ei tarvi siihen kirkkoon enää mennä!
Ensi vuonna isä on täällä kanssamme. Ja tietysti myös vauva. Lisää uusia perinteitä luvassa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti