keskiviikko 29. kesäkuuta 2011

Kuulumisia ja valokuvia

Kesäkuu on mennyt tosi nopeesti. Uskomatonta että muutosta on jo neljä viikkoa! Hyvin ollaan kotiuduttu. Talo on niin paljon kivempi kuin entinen ja Nick tykkää kovasti työstään. Sofiakin on asettunut hyvin taloksi, ja tykkää kovasti kaikista eläimistä. Viime viikonloppuna tutustuttiin lampaisiin ihan lähietäisyydeltä, kun viime vuoden karitsoista valittiin teurastamolle joutuvat. Sofia ei pelännyt yhtään, vaikka suljetussa tilassa olikin lähes 700 määkijää. Sofia halusi koskettaa ja juosta lampaiden kanssa. Hassua, sillä lampaat on paljon isompia kuin naapurin koira, jota Sofia ei uskalla lähetyä ollenkaan. Olimme niin Sofian ja lampaiden lumossa, että unohdin lasagen uuniin puoleksitoista tunniksi. Onneksi sain edes osan pelastettua, niin että syötävää riitti edes yhdeksi illaksi...

Kesäkuun kohokohta on aina National Fielddays eli eteläisen pallonpuoliskon suurimmat maatalousmessut. Nick kävi paikalla ensin työporukalla torstaina ja sitten perheen kanssa lauantaina. Rip oli mukana kuten viimekin vuonna. Miun ja Sofian reissu meinas jäädä väliin, kun aamulla vielä sato kaatamalla. Onneks Nickin piti siirtää ja ruokkia lehmiä aamulla, joten pojat ei päässeet lähteen kuin vasta puoliltapäivin. Siinä vaiheessa ilma oli jo sen verran kirkas, että uskaltauduimme Sofian kanssa messiin. Saimme Nickin pomolta lainaksi VIP-parkkiluvan, jonka ansiosta saimme auton ihan portille ja säästyimme monen kilsan kävelyltä. Sofia viihtyi hyvin 3tuntia kantorepussa. Iltapäivä oli varsin mukava, eikä edes pieni sadekuuro pilannut tunnelmaa.



Bruce rakensi Sofialle oman keinun pihaan. Sofia on keinumisesta aivan innoissaan. Uusi piha on paljon edellistä lapsiystävällisempi, vaikka naapurin koirat aina välillä käyttävätkin sitä vessanaan. Yritämme saada ne luopumaan tavasta. Sofialla on siis jo keinu, ja Rip lupasi tuoda seuraavalla vierailullaan hiekkalaatikon. Siinä sitä tekemistä riittääkin.
Tähän loppuun vielä kuva uusista maatalousmenetelmistä. Näin täällä meillä levitetään lannoitetta laitumille. Helikopteri on ainoa tapa saada lannoitetta jyrkille rinteille, ja siinä samalla tuli alavatkin maat lannoitettua. Helppoa!



maanantai 27. kesäkuuta 2011

Kamera hajosi

Tai ei siis kamera, mutta sen johto. Eli en saa kuvia ulos. Laitan uutta juttua, kunhan saan kuvat ulos kamerasta....

Kaikki siis hyvin täällä talven keskellä. Tänä aamuna oli ekan kerran maa valkoisena. Ei lunta, vain huuraa. Kylmää kuitenkin.

maanantai 13. kesäkuuta 2011

Kuvia

Sainpas sentään kuvia otettua. Olkkari on aika sotkunen, mutta jossain ne vaatteet on pakko saada kuivaksi. Lisäksi kuvissa Sofian leikkihuone ja makkari sekä keittiötä monesta suunnasta.
























keskiviikko 8. kesäkuuta 2011

Uusi koti



Mikä viikko! Muutto meni keskiviikkona tosi hyvin: muuttomiehet hoitivat hommat rivakasti ja Nalindasta oli suurta apua siivouksessa. Onneksi Sofia oli päivähoidossa! Päivän ainoa takaisku oli tiskikoneen puuttuminen uudesta kodista. Nick sai sängyt valmiiksi iltaan mennessä ja pääsimme kaikki untenmaille uudessa kodissa. Sofia nukkui ekaa kertaa omassa huoneessa eikä herännyt kuin kerran koko yön aikana!


Torstaina oli Nickin eka työpäivä ja mie ryhdyin Sofian kanssa laittamaan taloa kuntoon. Voin kertoa, että illalla oli aika takki tyhjä kun oli koko päivän purkanut laatikoita, pessyt pyykkiä ja samalla pitänyt taaperon tyytyväisenä. Onneksi Sofia oli varsin kiltti, joten sainkin suurimman osan tavaroista paikoilleen.


Torstain ja perjantain välisenä yönä Sofian kuume nousi taas neljäänkymmeneen. Yö oli siis aika levoton, mutta ei auttanut itku markkinoilla, vaan puuhaa piti jatkaa perjantaina. Ai miksi? Kun koko suku oli tulossa kylään lauantaina ja halusin kämpän sitä ennen valmiiksi. Halusin myös astianpesukoneen, joten suuntasimme Sofian kanssa heti aamusta Hamiltoniin ostoksille. Sain sen hyvin takakontissa kotiin, mutta kun Nick otti sen laatikosta huomasimme, että siinä oli iso lommo. Ei kun takaisin Hamiltoniin. Tosin siinä välissä käytin Sofiaa omalla lääkärillä, joka käski pitää tilannetta silmällä, mutta uskoi vielä päällä olevan antibioottikuurin olevan riittävä.


Toisen levottoman yön jälkeen lauantaiaamu oli tosi kiireinen, kun Nickin kanssa viimestelimme tavaroita paikoilleen, veimme muuttolaatikoita kierrätykseen ja teimme ostoksia viikonlopuksi. Puoleenpäivään mennessä ehdimme kotiin juuri ennen kuin ensimmmäiset vieraat saapuivat. Ilma oli tosi ikävä, joten ulos ei ollut mitään asiaa. Sofia oli vielä väsynyt kuumeesta, joten hän vaati lisähuomiota. Nick teki lounasta, vastaili Maddien ja Laylan kysymyksiin ja asensi astianpesukonetta. Pian selvisi, että tämäkin tiskikone oli susi, sillä vedentulo ei loppunut ollenkaan vaan koko keittiä lainehti. Just what we needed! Sitten vielä Bruce onnistui jotenkin sotkemaan vesipumpun, joten Nickillä meni tunti saada vedentulo takaisin normaaliksi. Oli melkein helpotus päästä lähtemään Hamiltoniin lääkäriasemalle, kun Sofian kuume jatkui korkeana. Lääkäri oli tosi hyvä, hälvensi vanhempien huolta, ja antoi Sofialle uuden antibioottikuurin. (Uusi kuuri tuntuu toimivan, ja maanantaiaamuun mennessä kuume oli tällä erää taltutettu).


Tammy perheineen ja Rip jäivät yöksi, Jo vei Grandpan kotiin ja Lynda ja Bruce lähtivät iltaruoan jälkeen. Sunnuntaipäivä oli paljon lauantaita mukavampi: aurinko paistoi ja Nick vei porukat tutustumaan tilaan. Tila on suunnaton ja eläimiä on joka lähtöön: lehmien ja lampaiden lisäksi löytyy hevosia, sikoja ja koiria. Sofian toinen sana onkin Vuh vuh aina kun naapurin koira tulee ikkunan taakse.


Maanantaina oli vielä kansallinen vapaapäivän kuningattaren kruunajaisten muistoksi (jostain syystä päivän nimi on Queens Birthday, vaikka siis juhlitaan kruunajaisten muistopäivää). On ihan erilaista olla Sofian kanssa, kun saa keskittyä pelkästään häneen ilman että tarvitsee samalla yrittää saada tuhat muuta asiaa hoidettua.


Tiistaina Nick oli yhteydessä tiskikonekauppaan, ja kauppias yritti kovasti syyttää meitä molemmista vioista. Onneksi Nick ei suostunut alistumaan, vaan vaati rahoja takaisin. Tänään keskiviikkona vein sitten koneen takaisin, kuuntelin pitkät valitukset, mutta sainkin sainkin rahat takaisin. Tosin shekkinä, jonka kävin kyllä heti vaihtamassa käteiseksi. En luottanut ollenkaan siihen, että shekissä on katetta. Onneksi oli. Huomenna sitten uusi yritys parempi maineisessa kaupassa!


Jossei tuon tiskikoneen kanssa olisi ollut tarpeeksi ongelmia, niin myös netin kanssa on hommat takkuilleet. Meillä täällä korvessa ei voi saada laajakaistaa puhelinlankojen kautta, joten on pakko tyytyä mobiilitikkuun tai millä nimellä sitä möhkyä suomeksi kutsutaankaan. Eikä kenttääkään ole juuri ollenkaan. Tämä olisi kyllä näinkin jo ihan tarpeeksi paha, mutta vaikuttaa siltä että uusi tikku on viallinen. Kone ja tikku lakkaavat kommunikoimasta keskenään aina kun yritän Skypettää. Jos tikku ei vielä tänäänkään toimi uuden asetuksen jälkeen, niin huomenna pitää viedä sekä tikku että kone huoltoon. Jee!


Mutta uusi koti on kyllä aivan ihana. Ja paljon lämpimämpi kuin vanha. Yritän saada viikonloppuna otetuksi kuvia, jotta saan niitä tänne ensi viikolla. Siihen asti bye bye.