Joulu 2011 kuvina

Hyvää uutta vuotta 2012 kaikille!

Biitsillä

Kesä on saapunut!

Tosin se ei juuri tuntunut siltä sunnuntaina, kun suuntasimme auton nokan kohti biitsiä: satoi kaatamalla. Myrsky kesti koko yön, mutta se ei meitä haitannut: olimme ekaa kertaa poissa kotoa yön yli ylipuoleen vuoteen. Anita selvisi hienosti ekasta yövierailustaan ja Sofia käyttäytyi hienosti. Saimme lainaksi Nickin työnantajan mökin läheisellä biitsillä. Ajomatkaa oli alle tunti. Hyvin kätevää.

Maanantaina paistoi aurinko ja nautimme biitsistä. Sofia piti lokeista ja varsinkin aalloista. Nick sai paljon levää ongella. Anita nukkui koko ajan. Ei ollenkaan huonompi päivä!

Hannelen vierailu

Ei ole mitään mukavampaa kuin saada vieraita Suomesta! Hannele oli täällä työmatkalla ja vieraili luonamme useamman päivän ajan. Kyllä oli kivaa!

Nanny ja Granddad katsoivat Sofian perään perjantaina, ja me tytöt kävimme Wai-O-Tapun kuumialähteitä ihastelemassa ja tutustumassa Rotoruan katukuvaan. Anita on nyt virallisesti nuorin meidän perheen jäsenistä, joka on käynyt Wai-O-Tapussa, mutta äiti johtaa vierailujen lukumäärää neljällä kerralla. Ilma on mukavan keväinen ja kerrankin aurinko paistoi, kun yleensä olen siellä aina sateessa.

Nick ja Sofia veivät Hannelen tutustumaan tilan eläimiin. Kuvat vielä puuttuvat, mutta meillä on nyt myös kanoja. Kohta ei ole munista puutetta! Kanoilla on varsinainen lukaali, josta pitää ottaa myös kuvia. Possut on erotettu emakosta, japarin kuukauden päästä saadaan taas pekonia.

Sofiasta on kiva käydä Daddyn kanssa ruokkimassa vasikoita. Mönkijällä on kiva ajella.

Lampaat kerittiin viime viikolla, ja varsinkin karitsat näyttävät siltä, että niillä on tosi kylmä.

Tässä vielä viimeisimpiä kuvia tytöistä. Anita on nyt jo 7 viikkoa vanha ja elämä on asettunut uomiinsa. Kiirettä pitää ja siksi nämä jutut ovat vähän harvassa. Yritän parantaa tapani ja saada juttuja ja kuvia aikaiseksi vähän tiheämpään tahtiin.

Kiireinen viikonloppu

Olipas meillä mukava viikonloppu! Layla täytti viisi, joten menimme lauantaina synttäreille Aucklantiin. Synttäreiden teemana oli keijukaiset ja Sofia pukeutui ensimmäisille oikeille synttärijuhlilleen teeman mukaisesti. Hän oli niin söpö! Onneksi Lynda kertoi teemasta Nickille, sillä Tammy ei muistanut asiasta mainita.

Synttärit järjestettiin Laylan päiväkodissa. Sofian suosikkipaikka oli ehdottomasti ruokapöytä, jonka luona hän viettikin paljon aikaa. Päivän päätteeksi sokerihumala oli melkoinen...

Emme olleet uskoa silmiämme kun Sofia antoi maalata kasvonsa teeman mukaisesti. Aunty JoJosta oli paljon tukea. Kasvomaali tosin aiheutti pahan ihottuman, joten saattoi olla viimeinen kerta, kun Sofian kasvoja maalataan, mutta pisteet tytölle uskalluksesta!

Äitin oma kulta!

Ennen synttäreitä kerkesimme myös poiketa Grandpan luona, jotta hän pääsi tapaamaan uusinta lapsenlapsenlastansa. Anita otti tapaamisen rennosti.

Sunnuntaina Sofia yllätti taas, ja kävi ratsastamassa. Iso hevonen ei pelota häntä ollenkaan ja hän istui ihan tyytyväisenä naapurin tytän sylissä kun Daddy käveli vieressä. Äiti ja Daddy on niin ylpeitä!

Anita kasvaa silmissä eikä näytä enää ihan vastasyntyneeltä. Niin on söpö tämä meidän nuorempikin tyttäremme!

Sofia kiittää Erja-tätiä ja Uncle Ripiä

Sofialla oli tosi mukava sunnuntai. Ensin hän pääsi pitkästä aikaan uimaan, kiitos Erja-tädin. Erja astui mukavuusalueensa ulkopuolelle ja hyppäsi altaaseen Sofian kanssa. Kaikki meni tosi hyvin: Sofialla oli hauskaa ja Erja sai kuntoliikuntaa koko rahan edestä.

Sitten iltapäivällä Uncle Rip toi Sofialle hiekkalaatikon. Nyt riittää omalla pihallakin tekemistä! Tosin Sofian käsitys hiekkalaatikkoleikeistä on kantaa laatikkoon vettä ämpärikaupalla. Kyllä vesileikit aina hiekkaleikit voittaa!



Kiitos Erja-täti ja Uncle Rip!

Anita Jamie

Anita Jamie Anderson syntyi juuri ennen puolta yötä 12. lokakuuta reilut kaksi tuntia sen jälkeen kun olimme saapuneet sairaalaan. Ne olikin sitten tosi intensiiviset pari tuntia, mutta Anita syntyi luonnollisesti ilman mitään kipulääkitystä. Eli sain juri sellaisen synnytyksen kuin olin aina halunnut. Kolmelta aamulla olimme jo ulkona sairaalasta ja matkalla yksityiseen Birth Centeriin, jossa meitä odotti oma sviitti. Anita painoi 3,2 kiloa ja oli 48senttiä pitkä.

Nää ekat 10 päivää on ollut yhtä hulinaa. Univelkaa on melkoisesti. Onneksi Erja on täällä! Sofia on loistava isosisko ja tosi hellä ja rakastava Anitaa kohtaan. Mutta samalla myös vihainen ja peloissaan kun joutuu jakamaan huomion Anitan kanssa. Mutta eiköhän se tästä.

Meidän perhe on nyt valmis ja Nick ja mie ollaan tosi iloissamme ja onnessamme kahdesta ihanasta tyttärestämme!

Erja is back!

Erja on täällä taas! Muutama mutka matkassa, mutta päivän myöhässä Erja-täti pääsi Sofian seuraksi. Hyvä että tuli, äitin voimat alkaa olla aika lopussa, vaikka äitiyslomakin alkoi viime perjantaina. Sofialla on energiaa vaikka muille jakaa...

Pikkupossut

Emakko sai possuja viime viikonloppuna. Se oli vähän väsyneen olonen työnnettyään yhdeksän pikkupossua maailmaan. Who can blame her? Possut on tosi söpöjä, ja Sofia on aivan ihastuksissaan. Nick oppi, että possuilla on terävät hampaat heti syntymästä lähtien, kun työnsi sormensa yhden suuhun. Kyllä taas pekoni maistuu, kunhan nää kaverukset tästä vähän kasvavat!

Kevät ja rugby

Kevät tulee! Puissa alkaa näkyä vihreää, eikö se ole se perinteinen kevään merkki? Eikä yhtään liian aikaisin: alkaa tää jatkuva paleleminen ottaa päähän. Tänään tosin taas tuulee etelämantereelta, joten auringossakin on vilu. Mutta eipähän ainakaan sada!


Uus-Seelanti isännöi parhaillaan rugbyn MM-kisoja. Tää on samanluokan tapahtuma kuin jääkiekon MM-kisat Suomessa. Joukkueita on 20 ja kisat kestää yhteensä 6 viikkoa. Pelejä on jokapuolella maata; täällä Hamiltonissakin kolme. All Blacks, kuten maajoukkuetta kutsutaan, on yks ennakkosuosikeista, vaikka edellisen kerran MM-kisat on voitettu 24 vuotta sitten. Kuulostaako tutulta? Mie oon ollut maassa sen verran kauan, että ymmärrän jo säännot ja osa pelaajista on ihan näkemisen arvoisia, mutta yhtään peliä en oo enkä tuu kokonaan kattomaan. Suurimmat uutiset tähän asti on olleet Irlannin voitto Australiasta ilman yhtään maalia, kylmänsodan muistelot USA-Venäjä pelissä ja tietenkin Englannin kuningasperheeseen juuri itsensä naineen Tindallin naisseikkailut Queenstownissa. Ei tietenkään pidä unohtaa kuinka pahasti julkinen liikenne tökki Aucklannissa avajaisiltana. Tuo tosin ei lienyt yllätys kenellekään joka on koskaan liikkunut autolla Aucklannissa... Mitähän seuraava kuukausi tuokaan tullessaan?

PS Enää reilu viikko äitiysloman alkuun. Lasken jo tunteja!

Sofiasta kuvia

Tässä näitä lupaamiani kuvia Sofiasta. Tyttö ei ole mikään linssilude, vaan haluaa mieluummin olla kameran takana kuin edessä.

Kiireinen lauantai

Meillä oli tosi mukava viikonloppu: Nickillä oli pitkästä aikaa vapaata, ja Rip oli kylässä. Mutta tähän alkuun kuva viime torstailta. Onneks oli Suomesta lähetetty raappa käytössä!

Lauantai alkoi uintireissulla. Sofiasta oli tosi kiva päästä pitkästä aikaan altaaseen Daddyn kanssa.

Erjan lähettämä uimapuku sopii kuin valettu.

Uimahallilta suoraan kampaajalle. Kuten ylläolevasta kuvasta näkyy Sofian etuhiukset alkoivat olla jo aika pitkät ja kun viime viikolla oli ponnarin kanssa vaikeuksia joka aamu, niin ainoa ratkaisu oli hiustenleikkuu. Nyyh. Ensin tuli itku Sofialta, kun raukka säikähti viittaa. Nopeasti tyttö kuitenkin rauhoittui. Sitten meinasi tulla itku äidiltä, kun meiän pikkutytöstä tuli uuden leikkauksen myötä paljon isomman näköinen. I miss my baby!

Iltapäivällä oli mukava vaan olla ja nauttia auringosta. Sofia teki lähempää tuttavuutta pienimmästä päästä olevan karitsan kanssa. Kaikki meni ihan hyvin siihen asti, että karitsa nuolaisi Sofiaa kädestä: siitä iski paniikki ja piti hetken rauhoittua Daddyn sylissä. Onneksi pelko ei näytä pysyvältä, sillä Sofia otti seuraavan tapaamisen paljon rauhallisemmin.

Että tämmöstä. Yritän saada kuvia Sofian uudesta kampauksesta ensi viikoksi.