Tältä hostelli näyttää ulkoa päin. Eikö olekin kaunis väri? Huoneita on kolmessa kerroksessa yhteensä 69. Suurin osa huoneista on yhden hengen huoneita, mutta meillä on myös reilut kymmenen parihuonetta. Parihuoneissakin asuu usein vain yksi ihminen, sillä vuokrassa ei ole eroa kuin €10 viikolta.
Yhden hengen huoneet eivät todellakaan ole kovin isoja. Meillä on asukkaita, jotka ovat asuneet tällaisessa huoneessa jo useita vuosia. Minä tulisin hulluksi! Varsinkin kun vessat, suihkut ja keittiö pitää jakaa noin 10 muun asukkaan kanssa. Hostelli rakennettiin 70-luvulla, mikä tarkoittaa ettei huoneissa ole kuin yksi pistorasia. Tänä päivänä kaikilla on kännykät ja tietokoneet ja joskus jopa telkkarit ja jääkaapit. Ei ihme, että muuntajat aina välillä paukkuvat. Huoneissa on patterit, jotka ovat päällä vain pari tuntia iltaisin ja pari tuntia aamuisin. Varsinkin näin talvella huoneet ovat päivisin tosi kylmiä. Yritän saada pomon suostumaan pitämään lämmityksen päällä vuorokauden ympäri, mutta en usko että tässä onnistun. Pitää kuitenkin yrittää. Minulla on myös omakohtainen syy yritykseen, sillä toimistoni on päivisin todella kylmä. Tätäkin kirjoittelen villakangastakki päällä.
Kaikissa kerroksissa on myös yhteinen TV-tila. Huomatkaa kauniit kokolattiamatot, jotka ovat myös käytävillä. Minun toivelistani kärkisijalla on uudet modernit matot, mutta kukaan muu ei tunnu välittävän millaisen kuvan nämä matot meistä antavat.
Keittiötkin ovat aika pienet ottaen huomioon kuinka monta niitä käyttää. Yksi hella yli 10 henkeä kohden on aika vähän. Varsinkin kun meillä on paljon intialaisia asukaita, joiden ruoanlaittoon menee aikaa. Suurin osa asukkaista syö kyllä omissa huoneissaan.
Yritämme kierrättää mahdollisimman paljon. Asukit ovat aika hyvin oppineet tavoille. Meillä oli pari kuukautta sitten suuri ongelma, kun joku varasti koko ajan ruokaa jääkaapeista. Vihdoinkin saimme hänet kiinni ja potkittua pihalle. Viime kuussa asensimme kamerat kaikkiin keittiöihin. Nyt on helpompi saada varkaat kiinni. Ja mikä parasta: asukkaat myös siivoavat jälkensä entistä paremmin!
Että tällaisessa paikassa minä arkipäiväni vietän. Ei voi sanoa, että tuntisin ylpeyttä tästä paikasta, mutta olen kyllä ylpeä työntekijöistäni. Siivojat pitävät paikan puhtaana, ja ilta- ja viikonloppuapulaiset pitävät asukkaat kurissa ja järjestyksessä (vaadittaessa). Suurin osa asukkaista tuntuu paikasta pitävän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti