Anita täytti viime viikolla 3 kuukautta, ja elämä on viimeinkin asettunut uomiinsa. Viimeiset kolme kuukautta eivät ole olleet ollenkaan helppoja. Ensimmäinen kuukausi oli ehdottomasti pahin; onneksi Erja oli täällä. Minulle oli rankinta se, ettei maito riittänyt vaan olen alusta asti joutunut antamaan Anitalle myös korviketta. Henkisesti se oli tosi raskasta, mutta tärkeintä on että Anita kasvaa normaalisti. Pumppaaminen ei valitettavasti tullut kysymykseen, kun Sofia oli muutenkin niin mustasukkainen ajasta jota olin Anitan kanssa. Mutta nyt Anitan syönti käy meiltä molemmilta jo rutiinilla ja Sofiakin on jo tottunut siihen, että Anitan tarpeet pitää myös tyydyttää. Välillä on edelleen vaikeita päiviä, mutta enimmäkseen elämä hymyilee. Auttaa asiaa, kun tytöt ovat niin kilttejä ja muutenkin ihania.
Sofialla kävi kaveri kylässä viime viikolla, kun Ryan tuli äitinsä kanssa vierailulle. Toni oli Sofian perhepäivähoitaja, ja Sofia ja Ryan ovat hyviä kavereita. Oli tosi vihdoinkin nähdä kuinka lapset leikkivät keskenään.
Sofia kävi itsekin kylässä tällä viikolla. Hän vietti lauantain Nannien ja Granddadin luona TKissä, sillä aikaa minä kävin Aucklannissa äänestämässä Suomelle uutta presidenttiä. Jos menee toiselle kierrokselle, niin minulta jää äänestäminen väliin, sillä aikaa menee koko päivä.
Meillä on ollut tosi sateinen kesä, ja kaikki mahdolliset hetket ollaan ulkona, vaikka sitten kuravaatteissa.
2 kommenttia:
Ketäs äänestit? Ja vitsi en malta oottaa että nään ton pikkusen! Ja tietenkin teiät muutkin. :)
Kyllä ovat molemmat tytöt suloisia!Kiva nähdä teidät kaikki kohta täällä! Hyvää matkaa tänne! toivoo Tuija
Lähetä kommentti