Onpas ollut hulinaa pari viimeistä viikkoa!
Ihanaa, ihanaa, Erja on vihdoinkin täällä! Kävimme Sofian kanssa noutamassa hänet lentokentältä viime viikon keskiviikkona. Oli tosi outoa olla lentokentällä odottamassa jonkun muun saapumista - yleensä se olen minä joka saapuu... Uus-Seelanti näytti pahinta talvi-ilmaansa ja oli kylmää ja sateista.
Erja pääsi tosi nopeasti kiinni päivärytmiin eikä jetlag tuntunut vaivaavan ollenkaan. Kateeksi käy. Miulla on aina niin vaikeeta tänne päin lennettäessä. Perjantaina käytiin tutustumassa vasikoihin ja lypsyalueeseen. Se oli myös Sofian eka kerta lehmien lähellä, mutta eipä tuo ollut asiasta moksiskaan.
Launtaina leikittiin turistia Aucklandissa. Käytiin sammuneen tulivuoren huipulla (niitä on Aucklandissa 7) maisemia ihailemassa ja pikakäynnillä museossa. Ehdimme myös käydä Nickin papan luona lounaalla ja ostoksilla kauppakeskuksessa (molemmat hyviä paikkoja imettää...).
Illaksi suuntasimme TKihin Nickin vanhempien luo. Jo ja Rip olivat myös siellä. Erjan saaapumisen kunniaksi haimme paikallisesta TakeAwaystä illalliseksi Fish&Chips.
Sunnuntaina vietettiin keskitalven joulujuhlaan. Joukkoon liittyivät Tammy perheineen, Ripin poika Kane puolisonsa kanssa sekä tietysti pappa. Meteliä ja kaaosta riitti. Sofia oli aika ihmeissään. Nukkumiset jäi vähän vähiin. Onneksi joulu on vain kaksi kertaa vuodessa!
Maanantaina ja tiistaina Erja ja Sofia jatkoivat tutustumista. Sofia ei tykkää ollenkaan syödä pullosta, joten olin jo aika paniikissa. Työt meinaan alkoivat eilen keskiviikkona. Teen heti näin alusta täyttä päivää, joten Sofia oli aika nälissään kun illalla pääsin kotiin.
Tämän päivän hyvä uutinen on, että Sofia on syönyt kunnolla pullosta maitoa! Jippii! Helpottaa edes vähän äidin oloa, vaikka ikävä on tietysti vieläkin kova. Tuskin tähän koskaan tottuu! Mutta päivä kerrallaan mennään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti