Sofia aloitti siis viime viikolla päivähoidossa kolmena päivänä viikossa.
Maanantaina oli kova paikka, kun piti jättää tyttö ekaa kertaa vieraan hoitoon. Onneksi Toni (joka on nimestään huolimatta nainen) piti tekstiviesteillä minua tilanteen tasalla koko päivän. Aloin rentoutua siinä vaiheessa, kun kuulin että Sofia oli nukahtanut ekoille päiväunilleen. Ja kun hain häntä kotiin, niin leikit olivat Tonin pojan Ryanin kanssa niin pahasti kesken, ettei Sofia olisi millään halunnut lähteä kotiin.
Kaiken kaikkiaan ekat kolme päivää hoidossa meni ihan hyvin. Oman ikäinen seura Ryanista, mahdollisuus leikkiä ulkona, ja musiikkiryhmässä käynti tekivät kaikki päivistä viihtyisiä. Olimme Nickin kanssa helpottuneita, miten hyvin Sofia muutokseen sopeutui. Meitä oli varoitettu, että Sofia olisi saattanut olla kotona kiukkuinen ja nukkua öitä huonosti, mutta näin ei käynyt. Tosin Sofia on selvästi enemmän sylikissa kuin aikaisemmin, mikä tietysti johtuu kaikkien muutoksien aiheuttamasta epävarmuudesta. Mutta miusta on vain kivaa, kun Sofia antaa haleja.
Tällä viikolla sitten oli lisää muutoksia. Tonin poika Ryan sairastui viime perjantaina johonkin viirukseen, jonka luonteensa lääkärit eivät ole varmoja. Eli emme ole voineet viedä Sofiaa tällä viikolla hoitoon ollenkaan. Onneksi Virtaset ovat Suomesta käymästä! Tuija ja Jammu tarjoutuivat hoitamaan Sofiaa maanantaina ja keskiviikkona (kiitos!) ja Bruce ja Lynda hoitivat Sofiaa torstain lisäksi myös tiistaina. On se hyvä, että on sukulaisia ja ystäviä! Kävi kyllä mielessä, että jos Sofia olisi päiväkodissa perhepäivähoitajan sijasta, niin tätä ongelmaa ei olisi. Mutta olen silti sitä mieltä, että perhepäivähoito sopii paremmin Sofialle - ainakin tässä vaiheessa!
Taas on pitkä viikonloppu edessä. Jippii!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti