En olisi tuossa vaiheessa mitenkään uskonut kuinka paljon iloa ja hyötyä puutarhasta voi olla. Välillä rikkaruohojen kitkeminen tuntuu pakkopullalta, se on kyllä pakko myontää. Mutta kaupan päälle saatu raitis ilma oli aina positiivista. Ja mikään ei maistu paremmalta kuin oman maan vihannekset.
Viime vuoteen verratuna olemme tosi pitkällä puutarhan kanssa. Pavut ovat melkein valmiit. Ensimmäisiä salaatteja voi pian alkaa syödä. Perunat ja kurpitsat kasvavat silmissä. Ja sipulit ja purjot voivat hyvin. Tämä viikonloppu (lokakuun viimeinen) on täällä perinteisesti viikonloppu, jolloin kesän vihannekset istutetaan. Laitamme suoraan maahan paprikan, kurkun, punajuuren, retiisin ja maissin siemeniä. Tomaatin alkuja olemme kasvattaneet ikkunalla muutaman viikon ja ostamme kaupasta lisää (tomaatteja ei voi koskaan olla liian paljoa!).
Yrttitarha kukoistaa. Kirjaimellisesti. saa nähdä miten yrteille käy sen jälkeen kun kukkiminen loppuu. Kuolevatkohan ne pois? Mutta onneksi ne ovat aika nopea kasvuisia, joten kesäksi ehtii vielä saamaan uuden sadon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti