Hiljaiseloa

Tällä viikolla ei tapahtunut juuri mitään.

Tiistaina Bruce ja Linda kävi tutustumassa miun työpaikkaan
http://www.ywcahamilton.org.nz/ham_hostel.html
ja jatko tästä matkaa meille. He eivät vielä olleet nähneet kanoja ollenkaan. Ja kasvimaallakin on tapahtunut paljon heidän viime käyntinsä jälkeen. Onneks he ei kuitenkaan jääneet yöksi.

Perjantaina olin työn puolesta kuuntelemasa esitystä CarboNZero-ohjelmasta. Se on yks maailman johtavista ohjelmista, joiden avulla organisaatiot voi ensin pienentää hiilijalanjälkeään ja sitten ostaa credittejä loppuja päästöjä vastaan. Myö ollaan lähössä mukaan projektiin, joten vuoden vaihteen jälkeen pääsen laskemaan meiän päästöjen määrää - mukaan lukien roskat. Jippii!

Lauantaina Nickin pomo kutsu työtekijät niiden kaikilta tiloilta (perhe omistaa 5 tilaa) pikkujoulujuhliin. Se oli tietysti päiväsaikaan ettei lypsyaikataulu häiriinny. Oli jokilaivalla lounaalla. http://www.waipadelta.co.nz/ Lounas oli tosi hyvä. Mie en tiedä tälle systeemille suomalaista nimee, mutta ne tuo valitun lounaan raakana pöytään 400C asteisen kiven päällä. Kivi pysyy kuumana ja kokkaa valitun ruoan haluttuun kypsyysasteeseen. Nick ja mie valittiin tonnikala, mikä oli hyvä valinta, sillä sitä voi syödä vähän raakana ja kun pääseen loppuun asti se on jo täysin kypsää.

Sunnuntaina päästettiin kanat ulos aitauksesta samalla kun tehtiin puutarhatöitä. Niiltä ei kestänyt kauaa löytää tietä kasvimaalle ja saman tien ne karkoitettiinkin takas häkkiin. Aluks myö vähän pelättiin, että ne ois vaikee saada takas, mutta kun Mrs Kluckin heitti häkkiin, niin poikaset tuli nopeasti perässä. Myö toivottas, että Mrs Kluck alkas taas jo munii, mutta ainakaan vieläkään tästä ei oo mitään merkkejä. Jos joku tietää miten kanan saa taas munimaan, niin kuulisimme mielellämme vinkkejä!

Till next week!